Etusivu

Kokeile kasviksia - Prueba Verduras

Ruoka kuumentaa maapalloa. Helpoilla, arkisilla teoilla on suuri vaikutus ilmastoon – ja terveyteen. Lisää kasvisruuan osuutta, minimoi ruokahävikki ja suosi kausiruokaa.

Vegestä saa kaiken, minkä kroppa tarvitsee

Olen ollut nyt vuoden kasvissyöjä. Lihansyönnin lopettaminen oli monen asian summa. Se alkoi Facebookin videoista, joissa käsiteltiin lihantuotantoa ja eläinten kohtelua. Sitten näin Cowspiracy-dokumentin ja Netflixin dokumentteja, ei lihateollisuudesta ainoastaan, vaan kasvisruokavalion terveyshyödyistä ja minkälaisen vaikutuksen se tekee kroppaan. Lihansyönnin lopettaminen oli niiden kaikkien summa. Ehkä Cowspiracy oli sellainen viimeinen niitti.

Lihansyönnin lopetin kerralla, päätin vaan että nyt se loppuu. Maidon lopetin niin, etten juonut enkä ostanut, en käyttänyt kahviin, mutta jos jossain ruuassa oli, tai menin ystävälle syömään ja ruuassa oli käytetty maitotuotteita, niin sitten vielä käytin.

Kun on esiintyvä artisti, joka menee sinne sun tänne, on vaikeaa saada huoltoasemilta proteiinipitoista kasvisruokaa. Pidän aina välillä mukana omia eväitä, varsinkin nyt kun olen alkanut taas treenata. Helsingissä on helppo syödä kasvisruokaa, mutta sit kun mennään muualle..

Mulle on tullut paljon positiivista palautetta. Punavuori ja Kallio on herännyt, ne hurraa mua kuin jotain supersankaria tai jotain sotasankaria. Sitten on muut, jotka syö lihaa eikä pysty elämään ilman maitoa ja muuta, ne ihmettelee mikä tämä uusi hömpötys on. Ne ei ymmärrä erilaisuutta, sen huomaa kulttuurissa muutenkin, et kaikki maailman asiat jotka on erilaisia, niitä ei ymmärretä, on konservatiivisia mielipiteitä sellaisia asioita kohtaan.

Se että voi kehittyä ja mennä tosi pitkälle ja taistella niitä esteitä vastaan, nämä on olleet mulle kaikki sellaisia asioita, mitä mää oon pitänyt mahdottomana vuosi tai kaksi sitten. On ollut hienoa ottaa tällaisia haasteita vastaan, näyttää et voit tehdä asioille jotain. Ne on voitettavissa, eikä ne enää muutukaan haasteiksi, vaan on sun ihanaa elämää mitä sä elät.

Jos mietit lihansyönnin lopettamista, niin kokeile pikkuhiljaa vähentämistä, sitten kokeilet vähän lisää. Joku lopettaa yhtäkkiä, kuin seinään. Silloin tulee helposti fiilis, että tämä ei oo mun juttu ja vasta-argumentointi, että tämä ei sovi mulle.

Jokainen ihminen on erilainen, ja jokaisen pitää selvittää, mitä tarvitsee ravinnoksi. Joku tarvitsee tietyn määrän sitä, joku vähän enemmän sitä toista. Elossa ja hyvinvoiva tulet kasvisravinnolla olemaan, kunhan syöt monipuolisesti ja puhtaasti. Tutkimalla ja kokeilemalla selviää mikä on juuri sinulle hyvä. Mä oon tutkinut ja kokeillut ja tämä on ollut ihan äärimmäisen huikea juttu ja terveys hyötyy koko ajan. Henkisellä ja fyysisellä tasolla tuntuu niin hyvältä, kun ei syökään joka aterialla raskasta tavaraa, missä on tärkkelystä, hiilaria ja vaikka mitä muuta.

Proteiinin saan pavuista ja linsseistä, avokadossakin sitä on, yhdessä avokadossa jotain 2 g, kaikessa sitä proteiinia on. Soijaa en ole syönyt, pitää tehdä enemmän taustatutkimusta soijan meiningistä ja katsoa onko se mun arvojen vastaista vai myönteistä, pystyykö syömään.

Mulla on muutamia kasvissyöjäkavereita, joiden kanssa pystyn sparrailemaan. Se on tosi tärkeätä koska yksin on aina tyhmä tehdä asioita.

En syö määrällisesti enempää kuin ennen. Ruoka on vain monipuolistunut. Lautanen näyttää nyt terveellisemmältä, kuin silloin kun puolet lautasesta oli jotain kuollutta lihaa, systeemiä rasittavaa tavaraa.

James ”Musta Barbaari” Nikander

Nauta tuottaa 4x enemmän päästöjä kuin kasvis

Lihaa läheltä vs. kasviksia kaukaa

Naudanliharuokien ilmastokuormitus on noin nelinkertainen kasvisruokiin verrattuna. Lihoissa on kuitenkin eroa: kanan ja porsaanlihan ilmastokuormitus on yli puolet pienempi kuin naudanlihan, mutta toisaalta eläinten ruokintaa varten viljellään viljaa, soijaa ja rypsiä, jota ihminenkin voisi syödä.

Noin 60 % ruoan ilmastovaikutuksista syntyy alkutuotannossa eli maatiloilla ja kasvihuoneissa, viljelystä, viljelykäytössä olevasta maaperästä ja eläimistä (lannasta ja ruoansulatuksen päästöistä). Naudan märehdintä tuottaa runsaasti metaania, joka on merkittävä kasvihuonekaasu. Hiilidioksidin ja metaanin pitoisuudet ilmakehässä vaikuttavat voimakkaimmin ilmastonmuutokseen.
Kaukaakin tuodut kasviperäiset tuotteet ovat yleensä ekologisempia kuin lähellä tuotettu liha. Ruokatuotteista liha- ja maitotuotteiden tuotanto vaikuttaa eniten ilmastoon, juuresten kuormittavuus on pienin.

Ilmaston kannalta lihoista broilerin liha on vähiten kuormittavaa, seuraavaksi vähiten on sianliha. Kotimaisen naudanlihan ilmastovaikutus vastaa noin 15 kilon hiilidioksidipäästöjä (lihakiloa kohti CO2-ekvivalentteina), mutta esimerkiksi brasilialaisen naudanlihan päästökerroin on jopa 40 kg. Sianlihan ilmastovaikutus on 5 kg CO2/lihakilo ja broilerin 4 kg CO2/lihakilo. Juuston ilmastovaikutus on lähes yhtä suuri kuin naudanlihan (13 kg CO2/lihakilo). Sen sijaan esimerkiksi soijan ilmastopäästö on vain noin 1 kg CO2/soijapapukilo.

Jos syöt lihaa, mieti voisitko syödä sitä harvemmin tai kerralla vähemmän, liha-annosten koko on kasvanut huomattavasti viime vuosikymmeninä.

(Lähteet: Luonnonvarakeskus Luke.fi, Ilmasto-opas.fi)

ilmasto_ruokapyramidi

Espanjalaisen kasvihuonetomaatin ilmastovaikutus

Made in Finland vs. producido en España

Espanjalaisen kasvihuonetomaatin ilmastovaikutus on n. 300 – 600 CO2 ekv./tomaattitonni. Kotimaisten kasvihuonetomaattien ilmastovaikutus on n. 3 000 CO2 ekv./tomaattitonni, mutta ilmastokuormitus vähenee kun siirrytään käyttämään uusiutuvia energialähteitä. Noin viidesosassa Suomen kasvihuoneissa käytetään uusiutuvaa energiaa. Näissä tuotetun tomaatin ilmastovaikutus on lyhemmän kuljetuksen vuoksi pienempi kuin tuontitomaatin.

Tuontivihanneksen kuljetuksen aiheuttamat päästöt ovat kuitenkin selvästi pienemmät kuin suomalaisen kasvihuoneen energiankulutuksesta syntyvät päästöt. Kotimainen kasvihuonekurkku voi ilmastovaikutuksien osalta päästä samalle tasolle kuin Espanjasta laivalla tai rekalla tuotu kurkku. Mutta vain jos sähkö on ekosähköä ja lämmitykseen käytetään uusiutuvaa energiaa.

Pakkausten ja kuljetusten osuus kaikista ympäristö- ja ilmastovaikutuksista on useimmiten melko vähäinen. Pakkaus pikemminkin suojaa elintarviketta pilaantumiselta.

(Lähde: MTT)

Syömme lihaa 3x yli terveyssuositusten

Tottumus vs. terveys

Punaista lihaa (nauta, sika, lammas) ja lihavalmisteita tulisi syödä korkeintaan 500 g viikossa ja silloinkin suosia vähärasvaisia vaihtoehtoja. Suomalaiset kuitenkin syövät lihaa keskimäärin puolitoista kiloa viikossa.

Vielä tiukempaa linjaa esittävät syöpäjärjestöt: punaisen lihan kulutukselle 300 gramman viikkotavoite, jota suuremmilla määrillä paksu- ja peräsuolen syövän riski nousee. Punaisesta lihasta kertyy elimistöön karsinogeeneja eli syöpää aiheuttavia aineita. Aiheesta lisää Syöpäjärjestön sivuilla. Runsaasti lihaa sisältävä ruokavalio lisää myös mm. sepelvaltimotaudin, lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen riskiä.

Siipikarjanliha on vähärasvaista ja sen rasva laadultaan parempaa kuin naudan- ja lampaanlihan rasva. Vähärasvaisen ja vaalean lihan suosiminen edistää ruokavalion terveellisyyttä mm. siksi, että ruokavalion rasvan laatu paranee ja energiatiheys pienenee.

Lihaa voi korvata monilla proteiinipitoisilla kasviksilla. Myös maitotuotteita voi korvata kasvipohjaisilla tuotteilla kuten kaurakermoilla ja –maidoilla. Kasvisruokavaliossa proteiinia saadaan härkäpavuista, soijapavuista, muista pavuista, linsseistä ja herneistä, pähkinöistä ja siemenistä, täysjyväviljasta ja vehnänalkioista ja seitanista. Uutuuksia tulee markkinoille jatkuvasti, esim. härkis ja nyhtökaura.

Muista kuitenkin, että liiallinen proteiinien saanti ei edistä terveyttä, päinvastoin, proteiinimäärän typpisisältö kuormittaa suolistoa ja munuaisia.

(Lähteet: Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014).

proteiinipitoisuudet

Ympäristöystävällisen ruoan tarkistuslista

  • Käytä enemmän kasviperäisiä tuotteita, vähennä lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden käyttöä.
  • Pidä viikossa ainakin yksi kasvisruokapäivä ja jätä pihvit ja juustot juhlahetkiin.
  • Älä heitä ruokaa roskiin! Lajittele biojäte.
  • Kasviksista suosi avomaalla kasvatettuja, vältä talvella kasvihuoneissa kasvatettuja ja kaukaa tuotuja.
  • Suosi perunaa ja erilaisia viljatuotteita (esim. ohraa), vältä riisiä.
  • Suosi luomutuotteita.
  • Suosi luonnonkalaa, kauden marjoja ja sieniä.
  • Suosi sesonkikasviksia, mutta malta odottaa kauden oikeaa alkua.
  • Vältä pakasteita.
  • Suosi mahdollisimman vähän pakattuja elintarvikkeita.
  • Syö lautanen tyhjäksi, älä osta enempää ruokaa kuin kulutat.
  • Valmista enemmän ruokaa kerralla ja lämmitä mikroaaltouunissa.
  • Suunnittele kauppamatkat huolellisesti, kulje kauppamatkat jalan, polkupyörällä tai joukkoliikennettä käyttäen. Autoa käytettäessä osta ruokaa kerralla riittävästi.

Lähde: Ilmasto-opas.fi

Tutustu myös WWF:n ruokaoppaaseen ja kalaoppaaseen

aterianhiilijalanjalki

Reseptejä

#kasvislankeemus